Perustietoa hillasta

HILLA (Rubus chamaemorus) Hilla on monivuotinen, 10-25 cm korkea, 2-lehtinen ja yksikukkainen kasvi, jonka maavarsi on rönsymäinen ja puutunut. Lehdet ovat kurttuisia, munuaismaisia. Yksikukkaiset 1-3 -lehtiset kukkaversot ovat joko hede- tai emikukkaisia (laji kaksikotinen). Hilla on täysin hyönteispölytteinen kasvi. Kukat valkoisia ja kukinta-aika kesäkuu. Marja on kypsänä tavallisesti keltainen, mehukas, maukas ja tuoksuva. Hilla kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmin se marjoo Kainuussa ja Lapissa. Hillaa on pidetty luonnontilaisten soiden kasvina, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita halkovien metsäteiden reunoilla, joissa laji marjoo jonkin aikaa. Pääsadot saadaan kuitenkin Pohjois-Suomen ojittamattomilta suoalueilta.

Hilla kukkii aikaisin kesällä. Tällöin yöhalla voi vaurioittaa kukkia. Hillan satojen suureen vuosivaihteluun vaikuttaa myös kasvin kaksikotisuus. Lajin riesana erityisesti Pohjois-Suomessa on raakileaikaan hillan lehtiä syövä hillakuoriainen.

Hillan poiminta alkaa Ranualla heinäkuun loppupuolella. Hillasadosta kerätään vain 10 - 20 %. Hilla on kuitenkin tarkimmin hyödynnettyjä marjalajejamme.

Hilla on parasta sellaisenaan nautittuna. Hillasta valmistetaan mehua, hilloa sekä sitä käytetään eri ruokalaijien valmistukseen. Hillaa säilötään pakastamalla, keittämällä ja mehuna. Hillassa on 3-4 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa, ja sen karotenoidien A-vitamiiniarvo on 10 kertaa suurempi. Kivennäisainepitoisuudet hillassa ovat keskinkertaisia.