Soppana- Simojärvi


Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi, jonka kirkkaat vedet houkuttelevat äärelleen. Samalla järvi on yhdessä Simojoen kanssa yksi Suomen suurimmista säännöstelemättömistä ja vapaista vesistöistä. Simojärven alueesta suuri osa on mukana rantojensuojeluohjelmassa, jonka mukaan maamme arvokkaimmat rannat säilytetään rakentamattomina. Simojärven ja Soppanan alueista huomattava osa kuuluu myös Natura 2000 -alueverkostoon.

Vanhimmat merkit ihmisen oleskelusta Simojärvellä ovat jo kivikaudelta usean tuhannen vuoden takaa. Järven alue on tarjonnut menneisyyden ihmisille rikkaat metsätysmaat ja runsaat kalavedet. Simojärven alue on ollut koko Ranuan kunnan alueen merkittävin saamelaiskauden asuinympäristö, jota voidaan pitää jonkinlaisena keskuksenakin. Saamelaiskausi alkoi hiipua 1600-luvulla, jolloin talonpoikaiskulttuuri alkoi levitä alueelle.

1600-luvun lopulla alue oli saamelaisten ja suomalaisten käytössä. Simojärven alueella kulkeekin entinen Lapin ja Lannan raja, joka on kulkenut Simojärven Kultamasalmesta. Nykyään Kultisalmena tunnettu paikka on ollut saamelaisille hyvin tärkeä kalastuspaikka. Kultaaminen, eli nuotan vetäminen joen poikki rakennettua estettä tai rantaa vasten, antaa nimen Simojärven Kultisalmelle.  Simojärven nimistöä on myös Rajavaara, Rajasuo, Rajapuro, Rajalahti ja Rajaselkä, jotka viittaavat siihen, että Lapin ja Lannan raja on kulkenut juuri näillä seuduilla.

Simojärven alue tarjoaa retkeilijälle loistavia kohteita ympäri vuoden. Mahdollisuuksia löytyy veneretkeilystä, moottorikelkkailusta, hiihtämisestä, kalastuksesta ja patikoinnista. Soppanan ja Paason alueen vanhoissa metsissä on helppo liikkua ja alueella on runsaasti merkittyjä luontopolkuja. Alueen reitit sopivat hyvin päivä retkeilyyn, mutta alueen reittejä hyödyntämällä voi tehdä myös useamman päivän vaelluksia esimerkiksi Simojärven, Soppanan, Paason ja Korouoman alueilla.

Soppana - Paason reitistö
Soppanan alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueiden reittejä ylläpitää metsähallitus. Reitit ovat helppokulkuisia ja sopivat myös aloitteleville retkeilijöille. Reitit ovat merkittyjä maastoon ja alueella on kattava verkosto myös tulipaikkoja ja laavuja.

Simojärven retkeilypolku, 14,5 km, on Korvajokisuusta lähtevä helppokulkuinen reitti, jonka varrelta löytyy upea Suolahden hiekkaranta ja Tuppilammen avokalliot. Suolahdessa ja Tuppilammella on tulentekopaikat.  Korvajokisuulla ja Yli- Soppananjärveltä löytyvät keittokatokset ja tulipaikat.

Paasonjärven retkeilypolku, 11,3 km, kulkee vanhojen metsien suojelualueella. Reitti on helppokulkuinen. Tulentekopaikat löytyvät Itseojalta sekä Paha-Paasonjärveltä, jossa sijaitsee myös Kostin Kota.  Reitiltä on yhteys myös aina Korouomalle saakka. 

Paasonvaaran näköalapolku, 5 km, kulkee osaksi Paasonjärven retkeilypolun yhteydessä. Reitti on suhteellisen helppo, mutta Paasonvaaraan nousu vaatii kohtuullista kuntoa. Paasonjärvi on pitkä ja kapea järvi, jonka kaakkoisrannan jyrkät kalliot ovat upea nähtävyys. Alueelta löytyy hyvä näköalapaikka sekä Paasonjärven laavu.

Muut reitit
Korouoma - Simojärvi -retkeilyreitti, 23 km, kulkee alueiden läpi. Paasonjärven retkeilypolulta reitti jatkuu Korouomaan, jonne matkaa Paha-Paasonjärveltä kertyy n. 10 km.

Vesi- ja melontareitit
Simojärvi soveltuu hyvin veneilyyn ja melontaan. Järvellä on lukuisia karikoita ja matalikkoja, joten järven veneilyväyliltä ei kannata poiketa, jos ei tunne Simojärveä. Järveltä voi myös meloa Simojokea pitkin vaikkapa Perämerelle saakka.

Simojärvi soveltuu hyvin veneilyyn ja melontaan. Järvellä on lukuisia karikoita ja matalikkoja, joten järven veneilyväyliltä ei kannata poiketa, jos ei tunne Simojärveä. Järveltä voi myös meloa Simojokea pitkin vaikkapa Perämerelle saakka.






Kuvagalleria
Soppana - Paaso kuvia