Retkeilyreitit

Luonnonkaunis Ranua kutsuu kaikkia luonnossa liikkujia. Retkeilyreiteistä löytyy jokaiselle sopiva reitti, ja pääset näin viettämään upean päivän kauniissa maisemissa. Ainutlaatuinen suoluonto, suuri Simojärvi ja Ranuan taajaman rikas lähiluonto tarjoavat retkeilykokemuksia läpi vuoden. Kaipaatko upeita avokallioita ja vanhan metsän tuomaa rauhaa? Suuntaa tällöin Simojärvi - Soppana retkeilyreitille, josta voit myös patikoida Posion kauniiseen Korouoman rotkolaaksoon.

Retkeilyreittien kunto

Alueella vaellettaessa huomioitavaa on, että osa pitkopuista sekä reitin silloista on jo huonossa kunnossa, minkä vuoksi reitillä vaellettaessa on tärkeää kiinnittää erityistä huolellisuutta omaan turvallisuuteen. Reittejä ollaan kunnostamassa lähiaikoina, ja yhteistyössä pyrimme takaamaan turvallisen retkeilyn kaikille maastossa.

Reittien kartat ja reittiselitykset

Löydät jokaisen reitin selityksen, sijainnin ja kartan sivun alhaalta löytyvistä reittivalikoista.

Kertomuksia ja kirjoituksia

Lue lisää Ranuan ja lähialueiden vaellus- ja retkeilyreiteistä Tuomas Haapalan kirjoittamasta blogikirjoituksesta: Ranuan ja lähialueiden vaellus- ja retkeilyreitit. Haapala on helsinkiläisen hotelli Valon markkinointiasiantuntija.

Retkeilyreittikartta

Avaa tästä

Ranuan Kunnan alueen ulkoilu- ja retkeilyreitit

Eläinpuiston ulkoilu- ja luontoreitit, 3,5 km, helppo

Eläinpuiston luontoretkeilyreitti on kokonaispituudeltaan 3,4 kilometriä pitkä, mutta sen helppoutensa ja tavoitettavuutensa ansiosta, tämä reitti on kaikille liikkujille sopiva. Reitin varrella sijaitsee Ranuan Kunnan ylläpitämä laavu sekä kota. Laavulle pääsee helposti kulkemaan hyväkuntoista kävelypolkua pitkin. Laavun polttopuutilanne vaihtelee jatkuvasti. Reitin varrelta löytyy lisäksi kota sekä kuivakäymälä. Koko reitti on valaistu. Talvella luontoreitti toimii Ranuan kunnan toimesta hoidettuna hiihtolatuna.

Reitillä on mahdollista myös pyöräillä joko normaalilla maastopyörällä tai fat biken kanssa. Eläinpuiston reitiltä poikkeaa myös Takkukankaan pyöräreitti, sekä yhdysreitti Oravin pururadalle.

Linkki retkeilykarttaan:

Aloituskohta: Lomakylä Gulo Gulon vastaanoton edessä

Koukku-Äijän polku, noin 8 km, osittain pitkostettu

Koukku Äijän polku sijaitsee Simojokivarressa Maurun kylän ja Peurajärven välimaastossa. Ranualta etäisyyttä Koukku-Äijän polulle on 30 kilometriä. Pitkostusta on 2,1 kilometriä Peurajärven puolella (aloitus C).

Lähtöpaikat: Maurussa Alkulantieltä (A) tai Ruonalammentieltä (B) ja Peurajärvellä Hermolantie (C) Aloituspaikat löydät alla olevasta kartasta.
Polun käytetyin osa on Ruonalammentien ja Suhankojoen välinen reilun puolenkilometrin osuus. Autiotupa Suhankojoen rannalla. Tuvalle suositellaan varautumaan omilla polttopuilla.

Linkki retkeilykarttaan:

Aloituskohta A: Alkulantie 11

Aloituskohta B: Ruonanlammentie

Aloituskohta C: Hermolantie 2

Ranuanjärven retkeilyreitti, 7,2 km, pistoreitti, helppo

Ranuanjärven retkeilyreitti sijaitsee aivan Ranuan kirkonkylän läheisyydessä, Ranuanjärven pohjoispuolella. Retkeilyreitti on 7,2 kilometriä pitkä ja reitti on kaksisuuntainen. Reitin varrella on laavu josta voit ihailla järven maisemia.

Reitin aloituspisteet sijaitsevat joko Kristillisen Kansanopiston alueella (Kansanopistontie 6) tai Laivalantiellä (Laivalantie 17). Laivalantiellä pysäköinti niin, että tieliikennettä ei tukita. Kansanopistolla aloituspaikka on tien päässä sijaitseva parkkipaikka. Reitti seuraa hetken aikaa opiston kuntoreittiä.

Linkki retkeilykarttaan:

Aloituskohta A: Kristillinen Kansanopisto

Aloituskohta B: Laivalantie

Paasonjärven retkeilypolku 11,3 km sekä Paasonvaaran näköalapolku 5,2 km, keskivaativa

Vanhojen metsien suojelualueella sijaitsee tämä luonnon kaunis retkeilyreitti.
Polulta on yhteys Paasonvaaran näköalapolulle, joka on 5,2 kilometriä pitkä. Polulla on kohtuullisia nousuja.
Näköalapolku liittyy takaisin retkeilypolkuun. Voit myös erkaantua Korouoma - Simojärvi retkeilyreitille polulta. Reitin varrella on myös Kostin kota, näköalapolun risteyksessä.

Retkeilyreitti sijaitsee Simojärven läheisyydessä, Posiontietä 60 kilometriä Ranualta. Retkeilyreitin alussaon pysäköintipaikka autoille. Matalakankaan P- paikka

Linkki retkeilykarttaan:

Aloituskohta: Teerivaarantie 294

Litokaira, Papinpalon merkitty luontopolku 2,5 km, helppo

Pistopolku lintutornille ja Tervon laavulle. Luontopolulta on yhteys Litokairan soidensuojelualueelle.

Lähtöpaikka on Heinisuontieltä kohti Papinpalon pysäköintialuetta.
Pysäköintialueella portti reitille. Litokairan suoalueella on 10 hengen Litjon autiotupa sekä Litokairan porokämppä.

Litokairan suojelualue on alueeltaan suuri ja sinne on helppo eksyä.

Litokaira on aitoa erämaata. Se on suurin yhtenäinen luonnontilaisena säilynyt suometsäerämaa napapiirin eteläpuoleisessa Euroopassa. Litokaira on muistuma menneiden, pohjoista pallonpuoliskoa peittäneiden soiden ja metsien hiljaisesta mittaamattomuudesta.
Litokaira sopii retkikohteeksi erämaista rauhaa ja koskematonta luontoa arvostaville ihmisille, joilla retkeilyn perustaidot ovat hyvin hallinnassa. Päiväretkeläisillä on mahdollisuus tutustua Litokairaan Papinpalon 2,3 kilometriä pitkän pistopolun kautta.

Linkki retkeilykarttaan:

Aloituskohta: Papinpalontie 115 - 107
65°49’12.5”N 26°22’16.4”E

Simojärvi - Soppana retkeilypolku 14,5 km, helppo

Korvajokisuusta lähtevä helppokulkuinen reitti, jonka varrella on Suolahden kaunis hiekkaranta, suoluontoa ja Tuppilammen avokalliot. Korvajokisuulla ja Yli-Soppanan järvellä on keittokatokset ja tulipaikat.

Lähtöpaikkana on Korvajokisuun tien lopussa sijaitseva pysäköintialue (katso retkeilykartta) tai vaihtoehtoinen aloitus on Matalakankaan pysäköintialueella (katso retkeilykartta). Matalakankaan pysäköintialueelta pääsee jatkamaan polkua Paasonjärveä kohti tai Posion Korouomaan.

Linkki retkeilykarttaan:

Aloituskohta: Korvajokisuuntien pää

Korouoma - Simojärvi retkeilyreitti, 23 km, keskivaativa

Korouomaan johtava reitti kulkee aluksi Paasonjärven retkeilypolkua ja tämän jälkeen Paasonvaaran näköalapolkua, josta polku haaroittuu pieneksi poluksi johtaen Korouomaan. Alla on liitteenä Metsähallituksen kartta Korouomasta, josta käy ilmi myös Simojärveltä johtava polku Korouomaan. Polun varrella on Kaarlolammen nuotiopaikka jossa voi hengähtää.

Linkki retkeilykarttaan:

Linkki retkikartta.fi- palveluun, josta näet nuotiopaikan sijainnin:

Aloituskohta reitille: Teerivaarantie 294

Lähialueiden retkeilyreitit ja sijainnit

Korouoma, Posio

Korouoma sijaitsee Etelä-Lapissa, Posion kunnan alueella.

Korouoma on osa ikivanhaa kallioperän ruhjevyöhykettä. Sen keskellä on jylhä rotkolaakso, joka vajoaa yli sata metriä ympäröivän maaston alapuolelle. (Posio Lapland, posiolapland.com, 2021.)

Lue lisää täältä: Luontoon.fi, Korouoma

Riisitunturi, Posio

Riisitunturin kansallispuisto, Posio

Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee Etelä-Lapissa, Posion kunnan alueella.

Taianomaiset tykkymetsät, harvinaiset rinnesuot ja avarat järvimaisemat - Riisitunturi on retkeilijän ja valokuvaajan paratiisi. (Posio Lapland, posiolapland.com, 2021.)

Lue lisää täältä: Luontoon.fi, Riisitunturi

Auttiköngäs, Rovaniemi

Auttiköngäs sijaitsee Lapissa, Rovaniemen kaupungin alueella.

Yksi Suomen upeimmista putouksista ja taigametsän rauhaa. Auttikönkään hieno päiväretkikohde on vain vajaan tunnin matkan päässä Ranualta ja Rovaniemeltä. (Luontoon.fi, 2021.)

Lue lisää täältä: Luontoon.fi, Auttiköngäs

Syöte, Pudasjärvi

Syötteen kansallispuisto, Pudasjärvi

Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Pudasjärven kaupungin alueella, Syötteen hiihtokeskuksen ympäristössä.

Vaarametsät kutsuvat liikkumaan luonnonrauhaan kaikkina vuodenaikoina. Lihakset saavat kyytiä hiihtoretkellä tykkykuusien lomassa tai vaarojen ja laaksojen läpi kulkevilla maastopyöräreiteillä. Ahmatuvan sauna kansallispuiston ytimessä pehmittää kehon ja rentouttaa mielen. (Syötteen kansallispuisto, Luontoon.fi, 2021.)

Lue lisää täältä: Luontoon.fi, Syötteen kansallispuisto

Retkeilyreiteistä vastaavan yhteystiedot

Puistotyönjohtaja

Mika Niemelä

0403542700

mika.niemela@ranua.fi

Tekninen osasto

Simojärvi

" Lapin ja lannan raja "

Historiaa

Simojärven alue on antoisa käyntikohde ympäri vuoden. Sen kirkkailla vesillä on nautinto veneillä, kalastaa, uida ja meloa. Talvella Simojärvi tarjoaa upeita maisemia kelkkailuun ja hiihtoretkille.

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi ja yhdessä Simojoen kanssa yksi Suomen suurimmista säännöstelemättömistä ja vapaista vesistöistä. Simojärven alueesta suuri osa on mukana suojeluohjelmassa ja säilyy rakentamattomana.

Vanhimmat merkit ihmisen oleskelusta Simojärvellä ovat kivikaudelta usean tuhannen vuoden takaa ja se oli koko Ranuan kunnan alueen merkittävin saamelaiskauden asuinympäristö. Alue tarjosi menneisyyden ihmisille rikkaat metsästysmaat ja runsaat kalavedet.

Kultaaminen, eli nuotan vetäminen joen poikki rakennettua estettä tai rantaa vasten, on antanut nimen Simojärven Kultisalmelle. Simojärven nimistöä ovat myös Rajavaara, Rajasuo, Rajapuro, Rajalahti ja Rajaselkä. Ne viittaavat Lapin ja Lannan rajaan, joka on kulkenut juuri näillä seuduilla.

Simojärvi tunnetaan myös sukellusvenekokeiluista. Ranualainen matkailuyrittäjä hankki järvelle sukellusveneen 1980-luvulla. Kokeilu jäi lyhyeksi, mutta jäi Ranuan matkailuhistoriaan.