Retkeilyreitit

Ranuan eläinpuisto  ulkoilu- ja luontoreitillä on kivituhkapinta ja polku on 3 metriä leveä. Ensimmäiset 1,5 kilometriä on valaistu.

Reitin varrella on kota ja laavu, polttopuuvarasto ja kuivakäymälä ja yhdeksän opastauluilla esiteltyä luontokohdetta.

Talvella ulkoilureitti onhoidettu hiihtoreitti.  Tarjolla on ulkoilureitin lisäksi 3,2 kilometriä pitkä Kotaojan kierros -lisälenkki. Reitiltä on valaistu yhteys Oravin alueen latureitistöön. 

Koukku Äijän polku sijaitsee Simojokivarressa Maurun kylän ja Peurajärven välimaastossa. Pitkostusta 2,1 kilometriä  Peurajärven puolella.

Lähtöpaikat: Maurussa Alkulantieltä tai Ruonalammentieltä ja Peurajärvellä Hermolantie.

Polun käytetyin osa on Ruonalammentien ja Suhankojoen välinen reilun puolenkilometrin osuus. Autiotupa Suhankojoen rannalla.

Reitti kulkee Ranuanjärven pohjoispuolta.Helppokulkuinen pistoreitti (paluu samaa reittiä).Reitillä on laavu.

Lähtöpaikat:  Kristillinen kansanopisto ja Laivalan alue.

Vanhojen metsien suojelualueella, Kostin kota. Yhteys: Paasonvaaran näköalapolulle sekä Korouoma - Simojärvi -retkeilyreitille. 

Lähtöpaikka: Teerivaarantien varressa, Paasonjoen tuntumassa.

Osa Paasonjärven retkeilypolua. Reitti on suhteellisen helppo, mutta Paasonvaaraan nousu vaatii kohtuullista kuntoa. Avokallioita, näköalapaikka Paasovaarasta ja Paasojärvi. 

Lähtöpaikka: rengasreittinä Paasonjärven retkeilypolulta, läheltä Kostin kotaa. 

 

Korvajokisuusta lähtevä helppokulkuinen reitti, jonka varrella on Suolahden hiekkaranta, suoluontoa ja Tuppilammen avokalliot. Korvajokisuulla ja Yli- Soppananjärvellä keittokatokset ja tulipaikat. 

Lähtöpaikka: Matalakankaan pysäköintialue 

Reitti kulkee Korouoman rotkolaakson kalliomaisemissa. Nähtävyyksinä muun muassa Koivukönkään putous, tulvaniityt, pirunkirkko, Korojoki, harjut ja kirkkaat järvet.  Paasonjärven retkeilypolulta reitti jatkuu Korouomaan, matkaa Paha-Paasonjärveltä noin 10 km. Laavuja, autiotupa ja päivätupa. 

Lähtöpaikka: Koivuköngäs, Lapiosalmi 

Pistopolku lintutornille, Tervon laavu ja kuivakäymälä. Yhteys Litokairan soidensuojelualueelle. 

Lähtöpaikka: Heinisuontieltä Papinpalon pysäköintialue 

Litokaira on aitoa erämaata. Se on suurin yhtenäinen luonnontilaisena säilynyt suometsäerämaa napapiirin eteläpuoleisessa Euroopassa. Litokaira on muistuma menneiden, pohjoista pallonpuoliskoa peittäneiden soiden ja metsien hiljaisesta mittaamattomuudesta. 
Litokairassa on 10 hengen Litjon autiotupa sekä Litokairan porokämppä sekä laavu ja  tulentekopaikka.  Litokaira sopii retkikohteeksi erämaista rauhaa ja koskematonta luontoa arvostaville ihmisille, joilla retkeilyn perustaidot ovat hyvin hallinnassa.  Päiväretkeläisillä on mahdollisuus tutustua Litokairaan Papinpalon 2,3 kilometriä pitkän pistopolun kautta. 

Simojärven ja Soppanan alueet Ranualla sopivat hyvin lyhyeen päiväretkeilyyn, vesiretkeilyyn ja patikointiin. Retkeilyreitit ovat helppokulkuisia ja soveltuvat myös useamman päivän mittaisiin vaelluksiin. Reittien varrella on laavuja ja tulipaikkoja.

Tarkista reittien ylläpitotilanne Metsähallituksen Luontoon.fi palvelusta
Simojärven ja Soppanan alueet sijaitsevat Rovaniemi - Kuusamo -kantatien (nro 81) eteläpuolella. 

 

Simojärven alue on antoisa käyntikohde ympäri vuoden. Sen kirkkailla vesillä on nautinto veneillä, kalastaa, uida ja meloa. Talvella Simojärvi tarjoaa upeita maisemia kelkkailuun ja hiihtoretkille.

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi ja yhdessä Simojoen kanssa yksi Suomen suurimmista säännöstelemättömistä ja vapaista vesistöistä. Simojärven alueesta suuri osa on mukana suojeluohjelmassa ja säilyy rakentamattomana. 
 
Vanhimmat merkit ihmisen oleskelusta Simojärvellä ovat kivikaudelta usean tuhannen vuoden takaa ja se oli koko Ranuan kunnan alueen merkittävin saamelaiskauden asuinympäristö. Alue tarjosi menneisyyden ihmisille rikkaat metsästysmaat ja runsaat kalavedet. 

 Kultaaminen, eli nuotan vetäminen joen poikki rakennettua estettä tai rantaa vasten, on antanut nimen Simojärven Kultisalmelle.  Simojärven nimistöä ovat myös Rajavaara, Rajasuo, Rajapuro, Rajalahti ja Rajaselkä. Ne viittaavat Lapin ja Lannan rajaan, joka on kulkenut juuri näillä seuduilla. 

Simojärvi tunnetaan myös sukellusvenekokeiluista. Ranualainen matkailuyrittäjä hankki järvelle sukellusveneen 1980-luvulla. Kokeilu jäi lyhyeksi, mutta jäi Ranuan matkailuhistoriaan.