Etusivu / Ranuan kylät ja yhdistykset

RANUAN KYLÄT JA YHDISTYKSET

Ranuan kylät esittelyssä; Asmunti ja Telkkälä, Kirkonkylä, Simojärvi, Impiö, Saariharju, Olanko, Sääskilaht,i Kemihaara, Pohjasperä, Piittisjärvi, Kaisto, Putkivaara, Teerivaara, Kortteenperä, Simojokivarsi, Tolja, Saukkojärvi, Portimo, Raiskio, Rovastinaho, Leppiaho, Hosio, Mauru, Peurajärvi, Kelankylä, Kuukasjärvi, Petäjäjärvi ja Kuha.

Katso myös kylien toimikuntien yhteystiedot ja Ranuan alueen yhdistyksien tiedot.

ASMUNTI, TELKKÄLÄ

Kunnan eteläreunalle tullessa ensimmäisenä on Asmuntin kylä, jonka kyläyhteisö sijaitsee kuntarajan molemmin puolin. Asmuntin kylä tunnetaan laajoista hillasoista ja Kirveslammen viereiset alueet ovatkin kesällä suosittuja hillastuspaikkoja. Alueen halki kulkevat suositut melontajoet Siuruanjoki ja Ranuajoki. Alueen kylät tunnetaan myös asutustilahistoriasta. Asutustiloja Ranuan ja Pudasjärven rajamaille nousi lähes sata ja maahenkiset rintamamiehet kaivoivat alueen soille ojia lähes 900 kilometriä. Asmuntin kylätalo Reetalassa juhlittiinkin 2017 näyttävästi asutusalueen perustamisen 60-vuotisjuhlia. Kuntarajan molemmin puolin toimii kyläseura Lapinrajan kylät ry.

KIRKONKYLÄ

Kunnan keskustaajama, eli Kirkonkylä on muodostunut Ranuanjärven rannoille. Varsinainen keskustaajama liikekeskuksineen sijaitsee järven länsirannalla. Kirkonkylän liikekeskuksen eteläpuolella sijaitsevat Kolomaan ja Teeritien teollisuusalueet. Kirkonkylällä sijaitsee myös Ranuan urheilukenttä, jäähalli, Oravin kuntopolut, Peuransarven urheilutalo, sekä vuonna 1914 käyttöönotettu Ranuan kirkko. Ranua Zoo eläintarha sijaitsee Kirkonkylältä pohjoiseen päin. Retkeilykohteita kirkonkylällä on muun muassa Ranuanjärven retkeilyreitti, joka sijaitsee aivan Ranuan kirkonkylän läheisyydessä, Ranuanjärven pohjoispuolella. Retkeilyreitti on 7,2 kilometriä pitkä ja reitti on kaksisuuntainen. Reitin varrella on laavu, josta voit ihailla järven maisemia. Reitin aloituspisteet sijaitsevat joko Kristillisen Kansanopiston alueella tai Laivalantiellä. Toinen kohde löytyy Kirkonkylältä Heinisuolle päin mentäessä Litokairan luonnonsuojelualueella, joka sopii retkikohteeksi erämaista rauhaa ja koskematonta luontoa arvostavalle. Papinpalon pysäköintialueelta alkaa viitoitettu polku, jota pitkin pääsee lintutornille ja Tervon laavulle. Kirkonkylän uimaranta löytyy Pekkalantien varresta Multilahdesta, josta löytyy sekä laituri että pukuhuoneet.

Näkymä Hietajärven yltä Simojärvelle.JPG

SIMOJÄRVEN KYLÄT

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi ja yhdessä Simojoen kanssa yksi Suomen suurimmista säännöstelemättömistä ja vapaista vesistöistä. Sanonta kuuluukin, että ”Simojärvessä on sata saarta ja tuhat nimeä”. Vanhimmat merkit ihmisen oleskelusta Simojärvellä ovat kivikaudelta ja alue tarjosikin ihmisille runsaat metsästysmaat ja kalavedet. Kultaaminen, eli nuotan vetäminen joen poikki rakennettua estettä tai rantaa vasten on antanut nimen Simojärven Kultisalmelle.  Simojärven nimistöä ovat myös muun muassa Rajavaara, Rajasuo ja Rajapuro, jotka viittaavat Lapin ja Lannan rajaan, joka on kulkenut juuri näillä seuduilla. Simojärven alue on antoisa käyntikohde ympäri vuoden. Sen kirkkailla vesillä on nautinto veneillä, kalastaa, uida ja meloa. Talvella Simojärvi tarjoaa upeita maisemia kelkkailuun ja hiihtoretkille. Simojärven puhtaisiin ja luonnonkauniisiin maisemiin pääset tutustumaan muun muassa venesafarilla. Perinteisesti Simojärvellä järjestetään kesäkuun alussa Simojärven ympäripyöräily – tapahtuma ja kevättalvella Simojärvi – hiihto.

IMPIÖ

Simojärven ympärillä on useampi kylä. Eteläosassa on Impiön kylä, josta pääsee tunnetulle Simojärvi-Soppanan retkeilypoluille. Korvajokisuusta lähtee helppokulkuinen reitti, jonka varrella on Suolahden kaunis hiekkaranta ja Tuppilammen avokalliot. Lähtöpaikkana on Korvajokisuun tien lopussa sijaitseva pysäköintialue tai Matalakankaan pysäköintialue. Matalakankaan pysäköintialueelta pääsee jatkamaan polkua Paasonjärveä kohti, sekä Paasonvaaran näköalapolulle. Impiön kylässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä kota ja sen ympäristössä luontopolku, johon talvisin tehdään latu. Kodan alue soveltuu erinomaisesti koko perheen ulkoiluun.

SAARIHARJU

Impiön vieressä, Ranuan ja Posion välisen tien varressa on Saariharjun kylä, jossa pääsee pysähtymään ja rentoutumaan maalaiskylän leppoisassa tunnelmassa. Saariharjun kylästä lähtee muun muassa melojien suosima Siuruanjoki, joka kiemurtelee läpi Ranuan eteläisten osien kylien laskien Iijokeen. Saariharjun ja Impiön kyläläiset ovat yhdessä kesän 2021 aikana rakentaneet Simontaipaleeseen, Hietavaaraan noin 4 kilometrin pituista polkua. Polun varrella on muun muassa Hietajärven hiekkaranta. Polku lähtee joko Koirajärven tulipaikalta tai Simontaipaleen satamasta, joista löytyy infotaulut polusta.

OLANKO JA SÄÄSKILAHTI

Simojärven länsirannalla olevat kylät ovat Olanko ja Sääskilahti. Olangossa erityinen käyntikohde on Japanitalo, jossa pääsee tutustumaan eri näyttelyiden ja tapahtumien kautta japanilaiseen kulttuuriin.

Kultisalmessa oleva Simojärven hautausmaa on perustettu 1870 – luvulla ja sieltä löytyy kuvanveistäjä Ensio Seppäsen tekemä sankaripatsas. Simojärven hautausmaajuhlat pidetään vuosittain heinäkuun toisena sunnuntaina. Hautausmaajuhla on perinteikäs ja perustuu aikaan, jolloin alueelle oli huonot kulkuyhteydet ja vainajat, jotka olivat kuolleet vuoden aikana, siunattiin hautoihinsa samalla kertaa. Hautausmaan vieressä oleva Kultisalmen hiekkaranta on hyvä, kirkasvesinen uimapaikka.

Japanitalo kesä 2012 068.jpg

KEMIHAARAN KYLÄT

Simojärven pohjoisosassa on Kemihaaran kylät. Nimitys on peräisin ajalta ennen Ranuan kunnan perustamista ja kylä oli Rovaniemen itäpuolella Kemijoen vesistön ympärillä oleva alue. Vaikka Kemihaara - sana viittaa pohjoisempaan eli Kemijoen latvavesille Koillis-Lappiin, Savukoskelle on Kemihaara -nimitys ilmeisesti syntynyt rovaniemeläisestä näkökulmasta katsottuna eli Kemijoki ja Ounasjoki haarautuvat Rovaniemen kohdalla ja oli loogista kutsua toisen haaran suuntaa Kemihaaraksi. Tiedä häntä onko päätelmä oikea, mutta joka tapauksessa Ranuan kunnan perustamisessa vuonna 1917 Ranuan kuntaan liitettiin osia myös Rovaniemen kunnasta ja juuri osa Kemihaaran kyliä. Nykyään Kemihaaran kyliin Ranualla kuuluu Piittisjärvi, Kaisto, Teerivaara, Putkivaara ja Pohjasperä. Kemihaaran kyläseura on aloittanut kesällä 2021 Piittisjärvellä sijaitsevan kylätalon korjaushankkeen talon kunnostamiseksi alueen yhteiseksi olohuoneeksi, joka palvelee tulevaisuudessa niin kyläläisiä, mökkiläisiä kun matkailijoitakin.

POHJASPERÄ - PIITTISJÄRVI - KAISTO – PUTKIVAARA - TEERIVAARA

Viiden kylän muodostama kyläyhteisö Ranuan pohjoisosassa. Ranuan kirkonkylälle on matkaa noin 50 kilometriä. Alue on kumpuilevaa järvimaisemaa ja Pohjasperä on valittu Ranuan kauneimmaksi kyläksi. Mökkeilyssä on alueella omaa luonnonläheistä tunnelmaansa. Pohjaslahdessa on yksi Simojärven virallisista veneenlaskupaikoista (Luirontien päässä). Alueella kulkee talvisin myös kelkkareitti ja Piittisjärven kylältä, kylätalon piha-alueelta (Pekkalantie 504b) lähtee valaistu latu.

Putkivaaran kylä on tiiviisti rakentunut, sekä kylärakenteensa että rakennuskantansa osalta hyvin säilynyt vaarakylä. Kylän rakennukset jakautuvat kahteen ryhmään, joiden välissä on rakentamattomana säilynyt viljelyaukea Putkivaaran laella. Kylästä avautuvat metsäiset vaaramaisemat järven yli. Seuraava vaaramainen kylä on Teerivaara ja Ranuan korkeimmat kohdat sijaitsevatkin kylän alueella.

retkeilylaavu.jpg

KORTTEENPERÄ

Kortteen – Koivuperän kyläyhteisö sijaitsee sekä Simojärven, että Simojoen rannoilla. Hyvänä lohi- ja melontajokena tunnetun Simojoen alkulähde on Simojärvellä juuri Kortteenperän kylässä, Kaitavirran kohdalla. Kaitavirta on sulana läpi talven ja on mainio perhokalastuskoski sekä lintujen bongauspaikka. Kaitavirralta löytyy Kortteen ja Koivuperän kyläyhdistyksen laavu ja nuotiopaikka.

SIMOJOKI - JOKIVARREN KYLÄT

 

TOLJA

Simojärveltä lähdettäessä Simojokea alaspäin Kortteenperän jälkeen seuraava kylä on Toljan kylä, joka sijaitsee Toljanjärven rannalla paikassa, jossa Simojoki laskee Toljanjärveen. Tie Toljaan lähtee Kirkonkylältä eläinpuiston vierestä. Hyviä retkipaikkoja on Toljanvaara ja Kellukkavaara sekä sieltä lähtevä Leevin polku, jonka varrelta löytyy kaksi kotaa. Polku on päässyt osittain heikkoon kuntoon ja opasteet ovat puutteelliset. Polun kunnostaminen on kyläyhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmissa. Toljanjärven rannassa on kyläyhdistyksen kunnostuksen kohteena oleva uimaranta, josta löytyy kota, pukukopit ja wc. Toljanjärven ja Saarijärven välissä on Simojoessa kalastajien suosima Toljankoski, jonka rannalla olleesta myllystä on nähtävissä vielä kivijalka. Toljankoskelta löytyy myös kota.

SAUKKOJÄRVI

Seuraava kylä on Saukkojärvi-nimisen järvilaajentuman länsirannalla oleva Saukkojärven kylä. Kylässä sijaitsee Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo. Vanha koulurakennus jossa museo sijaitsee, on valmistunut vuonna 1898 ja toimi kouluna aina vuoteen 1958 saakka. Alakerrassa sijaitseva koulumuseo on sisustettu 1930-50 -lukujen tyyliin, ja osa huonekaluista onkin koulun ja opettajien alkuperäistä kalustoa. Yläkerrasta löytyvä kotiseutumuseo esittelee 1900-luvun talonpoikaisesineistöä. Museon rannasta löytyy kota ja laituri.

PORTIMO

Edelleen Simojokea alaspäin laskiessa tulee Portimon kylä. Portimon kylän postiosoite on Ylisimo, ja nimi on peräisin ajalta, jolloin kylä kuului nykyiseen Simon kuntaan. Portimo-nimi itsessään viittaa kärppään tai lumikkoon, ja muista alueen paikannimistä voi myös päätellä, että alueella on ollut turkiseläimiä ja niiden pyyntiä. Alueen varhaisimmat löydöt on ajoitettu kivikaudelle ja vanhimmat merkit asutuksesta ovat kampakeraamiselta ja rautakauden ajalta. Alueella käytiin Lapin sodan suurin viivytystaistelu, Ylimaan taistelu, saksalaisia vastaan vuonna 1944. Taistelun muistomerkki sijaitsee Rovaniementien varressa kylältä muutamia kilometrejä pohjoiseen. Portimojärven rannalla on myös lintutorni ja nuotiopaikka, joka soveltuu myös esteettömälle retkeilijälle.

portimo silta.jpg

RAISKIO – ROVASTINAHO-LEPPIAHO

Seuraavat kylät Simojokea alaspäin mennessä ovat Raiskio, Rovastinaho ja Leppiaho. Ruonan Nuorisoseuran urheilijoiden omistaman Ruonanpirtti on vuokrattavissa esimerkiksi juhlien järjestämiseen. Nuorisoseura on aktiivinen toimija kylien alueella ja seura järjestää kesäisin yhdessä kylätoimikunnan kanssa muun muassa Heinänseivästystapahtuman, sarjajuoksuja, siltojen lenkki-pyöräilytapahtuman sekä on mukana Rajalta rajalle - hiihtotapahtuman järjestämisessä.

HOSIO

Viimeinen kylä Ranuan puolella Simojokivarressa ennen Simoa on Hosion kylä. Alueelta löytyy helppokulkuisia suoalueita ja seikkailunhaluisille Hosionkoski tarjoaa rentoa laskettavaa. 700 metriä ennen Kupusenkoskea vasemmalla rannalla on kyläyhdistyksen ylläpitämä laavu ja nuotiopaikka. Metsähallituksen hoitama perinneniitty jokitörmällä sopii telttailupaikaksi.

simojoki talvella auringonlasku ruskoranss.jpg

MAURU JA PEURAJÄRVI

Simojoentien pohjoispuolella on kaksi kylää, Mauru ja Peurajärvi. Maurun kylä sijaitsee Simojokeen laskevan Ruonajoen varrella. Koukkuäijän polku, joka kulkee Maurun ja Peurajärven kylien välillä, on rakennettu kylien yhteistyönä. Polun käytetyin osa on Ruonalammentien ja Suhankojoen välinen reilun puolenkilometrin osuus, jonka varrella on autiotupa, Koukku Äijän kämppä. Siellä voi levähdellä kaminan lämmössä tai ulkona avonuotiolla. Maurun kylätalo on keskeisellä sijalla kylän toiminnassa ja kylätaloa sekä sen pihapiirissä olevaa kotaa on mahdollista vuokrata.

JÄRVIKYLÄT

 

Ranuan kuntaa halkoo lounas-kaakkosuuntainen pienten ja keskikokoisten järvien ja harjujakson muodostama vyöhyke, joka poikkeaa luonteeltaan ympäröivästä tasaisesta ja vähäjärvisestä nevalakeudesta. Vyöhykettä kutsutaan Ranuan järvialueeksi ja sen kyliä Ranuan järvikyliksi. Järvikyliä on Kuha, Petäjäjärvi, Kuukasjärvi ja Kelankylä. Järvialueelle on tyypillistä soiden runsaus ja soiden väleistä pilkistävät laakeat moreenimaat. Alueen poikki kulkee muutamia harjujaksoja, joita tiestö seuraa. Asutus ja viljelmät ovat keskittyneet harvojen pienten järvien ympärille, koska rannat ovat karua ympäristöään viljavampia. Järvikylien kyläläiset ovat aktiivisia vesistöjen hoitajia ja ovat perustaneet Luiminkajoki ry:n, joka toimii alueen vesistönkunnostushankkeessa.


KUHA

Järvikyliin kuuluu Kuhan kylä, joka sijaitsee noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta Posion suuntaan, Kuhajärven eteläpäässä. Ensimmäiset pysyvät asukkaat ovat tulleet Kuhaan jo 1670-luvulla. Tämä Vanhan Kuhan tien varressa sijaitseva, siitä lähtien asuttuna ollut pihapiiri on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolella rakennetut aitat ja pihapiirissä on neljä yli satavuotiasta päärakennusta. Pihapiirissä olevassa Kuhan tallissa pääset tutustumaan maatilan eläimiin ja vaikka ratsastamaan.

Kuhassa toimii kunnan ainoa kyläkoulu ja koulun yhteydessä on kuntalaisten ahkerassa käytössä oleva liikuntahalli. Koulun alueella on frisbeegolf-rata sekä urheilukenttä ja talvisin kaukalo. Viime vuonna Kuha-Kuusijärvi kylätoimikunta on talkoilla tehnyt lähimaastoon vajaan kahden kilometrin mittaisen latupohjan ja kevättalvisin latuja on vedetty talkoovoimin myös Kuha- ja Kuhantakajärvelle. Koulun tontilla on uimaranta ja rannalta johtaa 200 metriä pitkä polku Kutulahden lintutornille, jonne kylätoimikunta on talkoillut pitkospuista polun. Tänä vuonna kylätoimikunta on rakentamassa lintutornin viereen laavun nuotiopaikkoineen. Koulun läheisyydessä Kuhajärven rannassa sijaitsee Kuhan Erä ry:n metsästysseurantalo Kutulinna, joka on myös vuokrattavissa.

Kuhan koulu ilmakuvassa talvella ja lapset pihalla sydämenmuotoisessa piirissä.

PETÄJÄJÄRVI

Petäjäjärven kylä sijaitsee Ranuan kuntakeskuksen kaakkoispuolella. Kylän liikenteellinen solmukohta on risteys, jossa pohjoisesta tuleva Syötteentie kääntyy itään. Asutus on rakentunut kolmelle kyläalueelle. Kaksi niistä sijoittuvat Petäjäjärven eteläpuoliskon itä- ja länsirannoille ja kolmas järven pohjoiskärkeen Yläsalmen ja Alasalmen väliselle alueelle. Järven pohjoisosan maatilojen ja peltojen muodostama kyläalue on enimmäkseen piilossa Syötteentieltä. Järvinäkymiä tieltä avautuu kuitenkin järven länsi- ja itärannoilta. Petäjäjärven kaakkoispuolella sijaitsee laaja soranottoalue, jonka ympäri kiertää kuntorata ja jonka vieressä on kylätoimikunnan ylläpitämä kota ja leikkipuisto. Kuntoradalle kylätoimikunta tekee talvella talkoilla ladun. Petäjäjärven kyläeläin on hevonen, joka löytyy Petäjästä, Syötteentien risteyksessä.

KUUKASJÄRVI

Kuukasjärvi levittäytyy pitkänomaisten Iso – ja Pikku Kuukasjärvien rannoille. Kuukasjärven maisema on Ranuan alueelle ominaiseen tapaan loivasti kumpuilevaa metsä- ja suomaata, jota rytmittää alueen pitkänomaiset ja kapeat järvialueet. Kylä on rakentunut Iso ja Pikku Kuukasjärven rannoille, tihein asutuskeskittymä sijaitsee eteläisemmän Pikku Kuukasjärven lounaispuolella. Kuukasjärvien länsi- ja lounaisrannat ovat paikoitellen jyrkät. Tie kulkee molempien järvien ympäri hiekkaisen selänteen päällä. Kylän näkymiä leimaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä perinnemaisema, sillä kylällä on säilynyt poikkeuksellisen iäkästä peräpohjalaista rakennuskantaa. Ikärakenteeltaan Kuukasjärvi on koko kunnan nuorekkain. Kuukasjärven kylätoimikunta on rakentanut kylään liikuntapaikan ja kesällä 2021 alueelle on valmistunut 9-väylänen frisbeegolf-rata. Liikuntapaikalla kulkijoita tervehtii kylän pajueläin Kuukkeli. Kylällä oleva Kyläkolmio ry:n talo on vuokrattavissa erilaisien tapahtumien pitopaikaksi, sekä erilaisille ryhmille majoittumiseen. Kyläkolmio järjestää kylällä perinteiset maalaismarkkinat loppukesällä.

Sillan_tekoa_Kelajoella_vuonna_1930.jpg

KELANKYLÄ

Kelankylä sijaitsee Ranuan kunnan eteläosassa Siuruanjärven ja Siuruajoen ja Kelajoen varrella, joiden vedet laskevat Iijoen kautta Perämereen. Asutus on sijoittunut harjumuodostelman päälle, pääosin Syötteentien varteen. Kelankylä sijaitsee lähimpänä Ranuan ja Pudasjärven kunnanrajaa. Rajalla kylään tulijat toivottaa terveentulleeksi kyläläisten yhdessä pajusta tekemä kyläeläin, pöllö. Kelankylän läpi virtaa kaksi jokea: Kelajoki ja melojien suosima Siuruanjoki. Kelankylästä löytyy kyläyhdistyksen ylläpitämä kota ja sen pihalla on muun muassa lentopallokenttä.

Kylätoimikunnat
Hosion kylätoimikunta
Mertaniemi Seppo, pj., puh. 040 547 5351
Hiltula Marja-Leena, sihteeri

Impiö-Nikkilä kyläyhdistys ry.
Niemelä Sakari, pj., puh. 040 553 0964
Impiö Tarja, sihteeri

Kelankylän kylätoimikunta
Sarajärvi Hilkka, pj, puh 040 565 4829
Sarajärvi Markku, sihteeri, 046 946 2092
 
Kemihaaran kyläseura ry. 
Martti Luiro, pj., puh. 040-5468118
Petäjäjärvi Sanna, sihteeri

Kortteen- ja Koivuperän kyläyhdistys
Airi Lindroos pj. puh. 0400 408735
Anne Nurmela, sihteeri puh. 040 7665803
 
Kuha-Kuusijärven kylätoimikunta
Kuha Auli, pj., puh. 040 700 3063
Kaikkonen Anu, sihteeri

Kuukasjärven kylätoimikunta
Puurunen Sari, pj., puh. 040 716 0338,
Lohi Paavo, sihteeri

Länsirannan maa-ja kotitalousseura ry
Kuukasjärvi Hannu, pj., puh. 0407213896
Salmela Tapio, sihteeri

Petäjäjärven kylätoimikunta
Karttunen Kimmo, pj., puh. 050 412 0266
Mustonen Tuula, sihteeri

Peurajärvi-Mauru kylätoimikunta
Paakki Katja, pj., puh. 044 558 9545
Kuukasjärvi Kari, sihteeri

Raiskio-Rovastinaho-Leppiaho kylätoimikunta
Kortesalmi Aleksi, pj., puh. 040 734 9612
Tarujärvi Viola, sihteeri

Saariharjunseudun kylätoimikunta
Pauloma Alexandra, pj., puh. 0400 393 850
Vartiainen Malla, sihteeri

Toljan seudun kyläyhdistys ry. 
Hosio Jaana, pj., puh. 040 7477289
Sarajärvi Raija, sihteeri
 
Kylätoimikunnan toiminta-avustushakemus

Hakemuslomake/kylätoimikunnan toiminta-avustusta varten 

Hakulomakkeen liitteksi tarvitsette pöytäkirjan kuluvan vuoden kylätoimikunnan alueella pidetystä julkisesta kyläkokouksesta sekä kertomuksen edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta.

Kylätoimikuntien toimintasääntö
Yhdistykset Ranualla

Tiedot Ranualla toimivista yhdistyksistä löydät Lappilaiset.fi -sivuilta.

Siirry Lappilaiset.fi -sivuille.