Ranuan erämaapitäjä syntyi Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen laitamaista ja köyhästä kansanosasta. Sadassa vuodessa Ranuasta on kasvanut aidosti kehittyvä kunta, jonka juuret ovat yhä hillasoilla ja rohkeudessa löytää ja tehdä uusia asioita.
Perustamisvuonna 1917 Ranuan alueella asui 2 769 ihmistä ja väkimäärä kasvoi vauhdilla. Suurperheet riipivät elantonsa pelloilta ja karjasta, metsästä ja järvistä.
Vuonna 1931 ilmestynyt maantieteellinen käsikirja luonnehti ranualaisia jäyhiksi ja vaatimattomiksi Pohjolan asukkaiksi. Vaatimattomia oltiin, mutta kun lapsikatras kasvoi vuosi vuodelta, oli pakko keksiä uusia keinoja tehdä elantoa.
Sotavuodet koettelivat Ranuaa ankarasti. ”Ottaen huomioon esi-isiemme monet puutteet, ovat nykypuutteet niihin verrattuna aivan pienet”, kirjoitti ranualainen Evert Lohi talvella 1942 ilmoituksessa, jonka tarkoitus oli rauhoitella leivän puutteesta kärsiviä ranualaisia.
Sotavuosina 1939-1945 kaatui 200 ranualaista, 4,4 prosenttia pitäjän väkiluvusta. Koko Suomen väestöstä sai sodassa surmansa 2,3 prosenttia.
Ranualaista sisukkuutta tarvittiin taas, ja Lapin sodan raunioille kasvoi luontoelinkeinoista voimakkaasti elävä kunta.
Jo 1980-luvulle tultaessa Ranuan erämaapitäjä oli kasvanut rohkeaksi kehittäjäkunnaksi, joka muun muassa perusti arktisen eläinpuiston. Pian Ranua tunnettiin jo kohteena, jossa voi nähdä jääkarhuja ja jonka laajoilla ja rikkailla hillasoilla helpottuu kovinkin hillakuume.
Noin 50 eläimen arktinen koti Ranuan taajaman läheisyydessä on edelleen Ranuan matkailun vankka kulmakivi. Tehtävänsä teki myös lyhyeksi kokeiluksi jäänyt Simojärven sukellusveneristeilyt. Ranuan matkailuvalteista puhuttiin naapurimaita myöten, kun ranualainen matkailun pioneeri hankki Simojärvelle sukellusveneen turistikäyttöön.
Toinen osui ja toinen upposi, mutta molemmat kuvaavat hyvin sitä rohkeutta, jolla Ranuaa tänäänkin kehitetään.
Vaikka väki vähene Ranualla niin kuin monissa muissakin pohjoisen kunnissa, yritysten määrä kasvaa. Vuonna 2019 Ranualle perustettiin yli 20 uutta yritystä, joista valtaosa matkailualalle.
Matkailijat tulevat Ranualle kokemaan narisevan pakkasen eläinpuiston poluilla, valoisan kesäyön hillasuolla, arktisen kevään ihmeen ja revontulien täyttämän talvitaivaan järven yllä.
2020-luvun alussa kunnassa on vireillä koko joukko luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, jalostusasteen nostamiseen ja kiertotalouteen pohjautuvia hankkeita, joilla kunta edistää uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Valmisteilla olevien kaivos- ja tuulivoimahankkeiden toteutuminen tuovat lähivuosien aikana Ranualle runsaasti uusia työpaikkoja ja vahvistavat alueen elinvoimaa.
Ranualla ihmisten ja yritysten juuret ovat luonnossa; lukuisilla hillasoilla, etelälappilaisissa metsissä ja järvissä. Ranualla on aina luotettu rohkeasti aitouteen, arktiseen luontoon ja sen neljään vuodenaikaan.
Moni Ranuaan tutustunut palaa takaisin, löytää täältä kodin ja uusia mahdollisuuksia rohkeampaan ja hyvinvoivaan elämään.