Etusivu / Ranuan kunta / Yleistietoa Ranuasta

Rohkea Ranua, Mitä uutta..JPG           Arktinen_Hillakyla_logo nettiin.jpg             Unicef Lapsiystävällinen kunta logo.

Yleistietoa Ranuasta

Ranua on noin 4 000 asukkaan rohkeasti ja kestävästi kehittyvä kunta Etelä-Lapissa.
Ranua on Suomen suovaltaisin pitäjä. Pinta-alasta yli 60 prosenttia on eri tyyppisiä soita. Ranua on Suomen hillapitäjä - Arktinen Hillakylä.
Ranualla on yli 300 yritystä, joista suurin on maa- ja metsätalous ja voimakkaimmin kasvaa kauppa ja matkailu.

Sijainti ja pinta-ala

Ranuan pinta-ala on 3 695 neliökilometriä, josta suota yli 60 prosenttia suota ja vesistöjä 232 neliökilometriä.

Naapurikuntia ovat Rovaniemi, Posio, Simo, Tervola, Pudasjärvi ja II. Ranualta on Rovaniemelle (lähin lentokenttä ja rautatieasema) 82 km, Kemiin 119 km ja Ouluun 160 km.

Asukkaat

Kunnan alueella asuu vajaat 4 000 ihmistä (3 783 asukasta 1/2020).  Lasten ja nuorten osuus väestöstä on edelleen suuri muihin Lapin kuntiin verrattuna. Ranualaisista 17,2 prosenttia on 0-14-vuotiaita, yli 65-vuotiaita 28,4 % (2020 Kuntaliitto).

 

Elinkeinot

Ranualla on noin 300 kaupan, palvelualan, teollisuuden ja matkailun aloilla toimivaa yritystä. Yli puolet työpaikoista on palvelualalla. Voimakkaimmin kasvaa kauppa ja matkailu. Ranuan eläinpuistoon myydään vuosittain 130 000 lippua.

Ranuan elinkeinorakenteen lukuja:  maa-, metsä ja kalatalous 66 yritystä, rakentaminen 4, tukku ja vähittäiskauppa 35, kuljetuys ja varastointi 28, teollisuus 26, ravintola ja majoitus 19, (matkailu vaikuttaa noin sataan Ranualla toimivaan yritykseen), kaivos- ja louhinta 7. (Tilasto 28.9.2020)

Tulevaisuuden työllistäjiä ovat verkkokauppa, maaseutuelinkeinot kuten uusiutuva energia ja matkailua tukevat palvelut. 

Kuntatalous

Tuloveroprosentti on 19,75 (2020), vuosikate 422 euroa/asukas ja lainakate 960 euroa/asukas.

Luonto

Ranuan pinta-alasta on suota noin 60 prosenttia, reilut 2 000 neliökilometriä. Paikallinen  perinnetieto suoalueista on koottu hillakartoiksi muun muassa Ranua-sovellukseen.  Laajan kunnan alueelta löytyy rikkaita suometsäerämaata, luonnonsuojelualue Litokaira ja Natura 2000 -alueita.

Alueen suurin järvi on Simojärvi (89,9 neliökilometriä). Rantaviivaa Simojärvellä on 239 kilometriä. Simojärvi on Perämereen laskevan Simojoen alkulähde.

Ranuan maiseman yleisilme on tasainen.

Näistä Ranua tunnetaan

Ranua tunnetaan laajoista hillasoistaan, Hillatorista, Hillamarkkinoista ja hillatuotteista.

Tunnetuin käyntikohde on läpi vuoden avoinna oleva arktinen Ranuan eläinpuisto Ranua Zoo ja alueen kaupat. Matkailijoita Ranualle vetävät myös hillakauden tapahtumat,luontokohteet kuten Simojärvi, maineikkaat kelkkareitit ja erikoisuudet kuten Japanitalo.

Ranua tunnetaan myös rohkeana kuntana. Mitä Uutta? ajattelu kertoo kunnan asenteesta uuden etsimiseen ja kehittämiseen.

Erämaapitäjästä rohkeaksi kehittäjäksi - historiaa lyhyesti

Ranuan erämaapitäjä syntyi Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen laitamaista ja köyhästä kansanosasta. Sadassa vuodessa Ranuasta on kasvanut aidosti kehittyvä kunta, jonka juuret ovat yhä hillasoilla ja rohkeudessa löytää ja tehdä uusia asioita. 

 

Perustamisvuonna 1917 Ranuan alueella asui 2 769 ihmistä ja väkimäärä kasvoi vauhdilla. Suurperheet riipivät elantonsa pelloilta ja karjasta, metsästä ja järvistä. 

Vuonna 1931 ilmestynyt maantieteellinen käsikirja luonnehti ranualaisia jäyhiksi ja vaatimattomiksi Pohjolan asukkaiksi. Vaatimattomia oltiin, mutta kun lapsikatras kasvoi vuosi vuodelta, oli pakko keksiä uusia keinoja tehdä elantoa. 

 

Sotavuodet koettelivat Ranuaa ankarasti. ”Ottaen huomioon esi-isiemme monet puutteet, ovat nykypuutteet niihin verrattuna aivan pienet”, kirjoitti ranualainen Evert Lohi talvella 1942 ilmoituksessa, jonka tarkoitus oli rauhoitella leivän puutteesta kärsiviä ranualaisia. 

Sotavuosina 1939-1945 kaatui 200 ranualaista, 4,4 prosenttia pitäjän väkiluvusta. Koko Suomen väestöstä sai sodassa surmansa 2,3 prosenttia. 

Ranualaista sisukkuutta tarvittiin taas, ja Lapin sodan raunioille kasvoi luontoelinkeinoista voimakkaasti elävä kunta.  

 

Jo 1980-luvulle tultaessa Ranuan erämaapitäjä oli kasvanut rohkeaksi kehittäjäkunnaksi, joka muun muassa perusti arktisen eläinpuiston. Pian Ranua tunnettiin jo kohteena, jossa voi nähdä jääkarhuja ja jonka laajoilla ja rikkailla hillasoilla helpottuu kovinkin hillakuume.

 

Noin 50 eläimen arktinen koti Ranuan taajaman läheisyydessä  on edelleen Ranuan matkailun vankka kulmakivi. Tehtävänsä teki myös lyhyeksi kokeiluksi jäänyt Simojärven sukellusveneristeilyt. Ranuan matkailuvalteista puhuttiin naapurimaita myöten, kun ranualainen matkailun pioneeri hankki Simojärvelle sukellusveneen turistikäyttöön. 

Toinen osui ja toinen upposi, mutta molemmat kuvaavat hyvin sitä rohkeutta, jolla Ranuaa tänäänkin kehitetään. 

 

Vaikka väki vähene Ranualla niin kuin monissa muissakin pohjoisen kunnissa, yritysten määrä kasvaa. Vuonna 2019 Ranualle perustettiin yli 20 uutta yritystä, joista valtaosa matkailualalle. 

Matkailijat tulevat Ranualle kokemaan narisevan pakkasen eläinpuiston poluilla, valoisan kesäyön hillasuolla, arktisen kevään ihmeen ja revontulien täyttämän talvitaivaan järven yllä.  

 

2020-luvun alussa kunnassa on vireillä koko joukko luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, jalostusasteen nostamiseen ja kiertotalouteen pohjautuvia hankkeita, joilla kunta edistää uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistäValmisteilla olevien kaivos-  ja tuulivoimahankkeiden toteutuminen tuovat lähivuosien aikana Ranualle runsaasti uusia työpaikkoja ja vahvistavat alueen elinvoimaa. 

 

Ranualla ihmisten ja yritysten juuret ovat luonnossa; lukuisilla hillasoilla, etelälappilaisissa metsissä ja järvissä. Ranualla on aina luotettu rohkeasti aitouteen, arktiseen luontoon ja sen neljään vuodenaikaan. 

Moni Ranuaan tutustunut palaa takaisin, löytää täältä kodin ja uusia mahdollisuuksia rohkeampaan ja hyvinvoivaan elämään.