4
Kesto: 3:29
Lukija: Rauno Kuha
Emil Schuler kertoo
Yöllä vetäytyivät rykmentin (Geb.Jg.Rgt.206) jälkijoukot aivan Ylimaan eteläreunassa sijainneen viivytysaseman (16./218 Ltn. Ostmann) läpi. Viivyttämään jääneen osaston tunnelmista kertoo ylikersantti K. H. Schmitt vapaasti käännettynä näin:
"Meillä on vain yksi ainoa toive, saada levätä. Päiväkausiin emme ole enää saaneet kunnolla nukkua. Ryhmä pioneereja vetäytyy viimeisinä puolen yön maissa linjojemme läpi. Edessämme ei ole enää yhtään saksalaista. Jo muutaman tunnin kuluttua voi vihollinen työntyä perässä.
Ulkona ensimmäinen lumisade, kylmänkostea tuuli käy luihin ja ytimiin. Maaten kivikasojen takana, maakuopissa kehnosti tuulelta ja räntäsateelta suojautuneina odottelemme vastustajaa. Luutnanttimme ja hänen lähettinsä kyyristelevät poterossaan selät vastakkain, heiltä puuttuvat suojaavat viltit. Hyvä vain, että edes vielä yksi pullo snapsia aika ajoin kiertää kädestä käteen ja savukkeetkin lyhentävät odottavan aikaa. Aamulla puoli neljältä saapuu ylivääpelin lähetti ja kertoo, että noin sata metriä ryhmä F:n edestä kuultiin maantieltä askelia ja ääniä. Samassa kajahtavat jo laukaukset. Vihollinen on siis aivan nenämme edessä. Idässä alkaa päivä sarastaa, mutta sen hämyssä ei vielä voi erottaa mitään tarkemmin. Taasen saapuu lähetti: Puolihämärässä on erotettu aivan konekivääripesäkkeen edessä muutamia hahmoja hiipimässä suon yli. Asemista on avattu tuli niitä kohti.
Hissukseen alkaa vaaleta. Kolmenkymmenen metrin päässä edessämme lojuu polkupyöriä, sen takana vielä useampia. Kiikareilla erottaa vähintäänkin 50 pyörää. Vielä on varmistamatta, etteivät niiden omistajat vain makaa aivan lähituntumassa tien molemmin puolin katveessa. Rykmentin komentopaikalle on viestitetty ja pian saapuu itse komentaja. Hiukan tyytymättömänä hän tuumii: ”Eivätkö miehet olisi voineet pyöräillä pitemmälle? Epäilemättä olisitte ottaneet heidät vangeiksi. Vähintäänkin yksi vanki teidän pitäisi saada!" Hän näkee polkupyörät ja erottaa kiikarillaan sieltä karttalaukun. Hän aikoo jo antaa käskyn etuvartioon, mutta se ei ole tarpeen. Kaksi jääkäriä, jotka makasivat lähimpänä maantietä, ovat samaan aikaan huomanneet laukun, hiipivät ojaa pitkin, ryömivät salamannopeasti tien yli ja tuovat karttalaukun lisäksi vielä kaksi polkupyörää reppuineen mukanaan.
Muutamaa tuntia myöhemmin jättää ryhmä tunnustelijoita asemat ja pystyy etenemään lähelle metsänreunaa. Palatessaan tuo joka mies mukanaan kaksi pyörää ja tunnustelijaryhmä ilmoittaa, että etumaastossa lojuu useita kuolleita ja näkyy paljon verijälkiä. Sen mukaan on tykistömme tehnyt hyvää työtä."
Lähde: Kaakinen, Heikki: Herrasmiessotaa (s. 82–84).
Takaisin tekstiluetteloon
Taistelujen polku -reitin esittely