Soppana- Simojärvi


SOPPANA - PAASON REITISTÖ

Soppanan alueella on helppokulkuisia reittejä ja sopivat myös aloitteleville retkeilijöille. Reittien varrella on laavuja ja tulipaikkoja. Reittejä ylläpitää Metsähallitus.

SIMOJÄRVEN RETKEILYPOLKU 14,5 km

Korvajokisuusta lähtevä helppokulkuinen reitti, jonka varrelta löytyy upea Suolahden hiekkaranta ja Tuppilammen avokalliot. Suolahdessa ja Tuppilammella on tulentekopaikat.  Korvajokisuulla ja Yli- Soppananjärveltä löytyvät keittokatokset ja tulipaikat.

KAASONJÄRVEN RETKEILYPOLKU 11,3 km

Helppokulkuinen reitti vanhojen metsien suojelualueella. Tulentekopaikat löytyvät Itseojalta sekä Paha-Paasonjärveltä, jossa sijaitsee myös Kostin Kota. Reitiltä on yhteys Korouomalle saakka. 

PAASONVAARAN NÄKÖALAPAIKKA 5 km

Suhteellisen helppokulkuinen reitti Paasonjärven retkeilypolun yhteydessä. Paasonvaaraan nousu vaatii kohtuullista kuntoa. Paasonjärvi on pitkä ja kapea järvi, jonka kaakkoisrannan jyrkät kalliot ovat nähtävyys. Reitillä on näköalapaikka ja Paasonjärven laavu.

KOROUOMA-SIMOJÄRVI RETKEILYREITTI 23 km
Retkeilyreitti kulkee alueiden läpi. Paasonjärven retkeilypolulta reitti jatkuu Korouomaan, matkaa Paha-Paasonjärveltä noin 10 km.

VESI- JA MELONTAREITIT
Simojärvellä on hyvin veneillä ja meloa. Järveltä aukeaa reitti Simojokea pitkin vaikkapa Perämerelle saakka. Simojärvellä on karikoita ja matalikkoja, joten järven veneilyväyliltä ei kannata poiketa.

 

SIMOJÄRVI -LAPIN JA LANNAN RAJA

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi ja yhdessä Simojoen kanssa yksi Suomen suurimmista säännöstelemättömistä ja vapaista vesistöistä. Simojärven alueesta suuri osa on mukana suojeluohjelmassa ja säilyy rakentamattomana.

Vanhimmat merkit ihmisen oleskelusta Simojärvellä ovat kivikaudelta usean tuhannen vuoden takaa ja  oli koko Ranuan kunnan alueen merkittävin saamelaiskauden asuinympäristö. Alue tarjosi menneisyyden ihmisille rikkaat metsästysmaat ja runsaat kalavedet.

Kultisalmena tunnettu paikka on ollut saamelaisille hyvin tärkeä kalastuspaikka. Kultaaminen, eli nuotan vetäminen joen poikki rakennettua estettä tai rantaa vasten, antaa nimen Simojärven Kultisalmelle.  Simojärven nimistöä on myös Rajavaara, Rajasuo, Rajapuro, Rajalahti ja Rajaselkä, jotka viittaavat siihen, että Lapin ja Lannan raja on kulkenut juuri näillä seuduilla.

Simojärven alue on antoisa käyntikohde ympäri vuoden. Simojärvellä voi veneillä, kalastaa, uida, meloa, kelkkailla ja hiihtää upeissa maisemissa. 

 



Kuvagalleria
Soppana - Paaso kuvia