Eteläisessä Lapissa on kunta, joka tarjoaa asukkailleen rauhallisen asuinympäristön, luontoelämyksiä kaikkina vuodenaikoina sekä edellytykset harrastuksille ja etätyölle. Ranualla asuva Kai Romppainen näkee, että niillä kunta voi houkutella niin uusia asukkaita kuin paluumuuttajiakin.
Ihminen löytää kodin sieltä, minne sitoutuu. Yhtenä merkkinä tästä on, että kun kerran pois muutettuaan palaa takaisin, niin asettuu uudelleen aloilleen.
Näin kävi Kai Romppaiselle, ranualaiselle luokanopettajalle. Nuorena hän lähti Ranualta opiskelemaan Rovaniemelle, mutta valmistumisen jälkeen sai opettajan töitä Ranualta Kuukasjärven koululta.
Paluu ranualaiseksi alkoi vähitellen liian pitkästä työmatkasta.
“Noin kuukauden jaksoin ajaa päivittäin 110 kilometriä Rovaniemeltä. Se kävi kuitenkin liian kuormittavaksi. Yhtenä työpäivänä sain houkuteltua rouvan mukaan katsomaan, millaista olisi asua Ranualla. Se oli helppoa, sillä hänkin on kotoisin täältä. Sille tielle jäimme, ja hyvin olemme viihtyneet”, Romppainen tiivistää.
Tilaa palveluille ja aktiviteeteille
Juuri viihtyvyyteen Ranua on viime vuosina panostanut. Muun muassa kunnan hyvinvointikeskus, terveystilat, koulut ja palvelut toimivat uusissa tiloissa. Romppaisen mukaan se on merkittävä tekijä erityisesti perheellisille.
“Palvelut lisäävät viihtyvyyttä. Täällä lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti. Ranualla on myös edullinen hintataso suurempiin kaupunkeihin verrattuna. Toisaalta luontokin on lähellä. Kun kävelee 300 metriä, niin on jo metsässä. Siitä toiset 300, niin ei näe enää autoja”, hän kuvailee.
Eniten Romppainen pitää siitä, että Ranuan harrastusmahdollisuudet eivät ole niin ruuhkaisia kuin kaupungeissa. Lajiharrastuksille, kuten jääkiekolle, frisbeegolfille tai kuntosalilla käynnille on tilaa.
“Jäähallilta saa vuoroja perheelliselle sopivaan aikaan, eikä tarvitse yötä myöten pelata. Toisaalta kolmesta kuntosalista yksi on auki ympäri vuorokauden, joten mahdollisuuksia riittää.”
Työ, jota voi tukea harrastuksella
Romppainen työskentelee Ranuan yläasteella, jossa hän toimii joustavan perusopetuksen luokanopettajana kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille. Joustavalla perusopetuksella tähdätään koulupudokkuuden suitsimiseen.
“Yläkoulussa opettajilla on tavallisesti omat aineet, mutta joustavassa opetuksessa pidän kaikki aineet suppealle ryhmälle. Luokkaani tulee oppilaita, joilla olisi edellytyksiä oppia, mutta jotka esimerkiksi alhaisen motivaation vuoksi herkästi alisuoriutuvat”, hän sanoo.
Vapaa-ajalla Romppainen harrastaa urheilua, luonnossa liikkumista ja toimii tietotekniikan parissa. Tietotaitoaan hän voi hyödyntää työssään.
“Tietotekniikka on nykyään koulussa työkalu siinä missä ennen kynä ja kumi. Nuoret omaksuvat sen kotona automaattisesti. Osana opetusta pyrimme taas näyttämään, miten sitä voi käyttää tehokkaasti tiedonhaussa”, hän määrittelee.
Romppainen tunnistaa, että moderni tietotekniikka ja opetuksen monipuolistuminen tarjoavat opettajille myös mahdollisuuksia täydentää osaamistaan. Hän on itsekin harkinnut aineenopettajan pätevyyttä.
“Se on ollut mielessä, mutta vielä en ole hakenut. Toistaiseksi toimin mielelläni joustavan opetuksen parissa.”
Välittömiä kohtaamisia ja syrjäseudun mahdollisuuksia
Kuten muutkin maaseutupitäjät, Ranuakin on kärsinyt väestökadosta. Syntyvyyden lasku asettaa haasteita kunnalle, mihin neljän lapsen isänä Romppainenkin on kiinnittänyt huomiota. Ranualla tilanne on kuitenkin toiveikas.
“Nähtävissä on selvästi positiivista virettä. Kunta vetää puoleensa lapsiperheitä, ja taloja rakennetaan huomattavasti enemmän kuin vaikka 10 vuotta sitten. Tänne kulkee myös paljon opettajia Rovaniemeltä. Siis nekin, jotka eivät asu Ranualla, työskentelevät mielellään täällä.”
Syyn viehätykselle voi tunnistaa paikallisten luonteesta. Kun suurin osa ranualaisista tuntee toisensa, syntyy helposti välittömiä kohtaamisia. Romppainen kertoo, että ennen someaikaa saattoi esimerkiksi vaan “päräyttää” tuttavan pihaan ja alkaa juttelemaan. Se on yhä mahdollista.
Myöskään kunnan työllisyystilanne ei opettajaa huolestuta, sillä Ranuan tulevien teollisuusinvestointien voi odottaa lisäävän työpaikkoja. Syrjäinen sijainti tarjoaa puolestaan mahdollisuuksia, joita ei etelämpänä asuville ole tarjolla. Esimerkiksi Ranualla on asennettu valokuitu kirkonkylän lisäksi lähes joka kylään, mikä on loistava etu tietotyöläisille ja asiantuntijoille.
“Ranua sijaitsee pohjois-eteläsuunnassa sektorilla, jolla vuodenajat erottuvat toisistaan. Talvella on lunta ja kesällä valoa. Se rytmittää elämää ja helpottaa harrastamista. Teknologia taas mahdollistaa työskentelyn etäältäkin. Opetuksessa etätyön onnistuminen jää nähtäväksi, sillä se ei kaikille sovellu. Monilla muilla aloilla se on kuitenkin jo arkea”, hän huomauttaa.