Ranualla koululaisille opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja joka viikko. Oppitunti tuli lukujärjestyksiin syyslukukauden 2024 alusta 3.-8. luokkalaisille. Myös 1. ja 2. -luokilla näitä taitoja harjoitellaan lähes päivittäin, vaikka niitä ei olekaan erikseen merkitty lukujärjestykseen.
Ranuan yläkoulun rehtori
Susanna Tervamäki kertoo, että idea tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta on kytenyt jo vuosien ajan.
- Kun olemme selvitelleet kiusaamistapauksia, jatkuvasti on tullut vastaan tilanteita, että oppilaat eivät osaa enää kommunikoida normaalisti, eivätkä osaa sanoittaa asioita.
Vaikka tunne- ja vuorovaikutustaitoja on yläkoulussa nostettu esiin luokanvalvojan tunneilla aiemminkin, nyt opetuksessa on jatkuvuutta ja toistoja, kun se on merkitty lukujärjestykseen.
- Nyt se on syvällisempää, eivätkä asiat pääse unohtumaan.
Rehtorin mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen on erittäin tärkeässä roolissa kiusaamisen ennalta ehkäisemisessä.
104 tunnetta
Yläkoululla tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavat resurssiopettajat
Heli Vähä 7. luokkalaisille ja
Pasi Oikarinen 8. luokkalaisille.
- Ensin jännitti alkaa opettaa, mutta pidän tätä hyvänä juttuna. Tälle on kysyntää, Oikarinen kertoo.
Tunneilla on opittu esimerkiksi, miten tunteita tunnistetaan ja miten niiden kanssa ollaan itsensä ja muiden kanssa.
- Opetushallituksen mukaan ihmisellä on 104 tunnetta.
Tunneilla on käyty läpi myös muun muassa kaveritaitoja ja ristiriitojen ratkomista sekä yhteisöllisyyttä.
Opetussuunnitelmassa on valmiita aihioita ja Pasi ja Heli vaihtavat kokemuksiaan tunneilta.
- Kun tietää haasteet mielen asioissa, on hyvä, että on edes yksi tunti viikossa tästä asiasta. Ehkä tämä helpottaa niitä eikä asioita jäisi käsittelemättä.
Oppilaat ovat antaneet myönteistä palautetta tunneista.
- En ole kuullut tai huomannut kasiluokkalaisilta, että olisi tylsää tai negatiivista. He odottavat mielenkiinnolla, että mitäs tällä tunnilla tuleekaan.
Tunneilla opitaan paitsi itsestä, myös toisista.
- Meillä on paljon ryhmäharjoituksia, joissa oivalletaan, että meissä on paljon samaa ja mietitään samoja juttuja, vaikka olemmekin eri yksilöitä. Olemme omanlaisia ja sellaisenaan arvostettavia, Oikarinen päättää.