Etusivu / Kunnan tiedotteet / Tappauksia VII Ranuan historiatapahtuma pe 5.7.2024 - käsiohjelma
Kaikki tiedotteet

Tappauksia VII Ranuan historiatapahtuma pe 5.7.2024 - käsiohjelma

5.7.2024 10:15

TAPPAUKSIA VII

LAPIN SOTA JA RANUA

______________

5.7.2024

Salmilehto, Ranua

 

 

Outi Autti

Lapset ja Lapin sota – muistoja evakuoinnista

Esitykseni aiheena ovat Lapin sodan aikana 1944–1945 pakkosiirron kokeneet lapset. Kun jatkosota päättyi syyskuun alussa 1944, Suomen oli rauhanehtojen mukaisesti karkotettava kahdessa viikossa alueeltaan kaikki saksalaiset joukot, noin 215 000 miehen armeija. Siviiliväestön suojelemiseksi evakuoitiin koko Lapin lääni. Ruotsiin evakuoitiin noin 56 500 lappilaista ja muualle Suomeen, lähinnä Pohjanmaalle, 47 500 henkilöä.

Keskityn esityksessäni lasten kokemuksiin kotoa lähtemisestä, evakkomatkasta ja ajasta joko Pohjanmaalla tai Ruotsissa. Lasten kokemuksia tutkimalla pyrin laajentamaan käsitystä evakkoajasta ja etsimään uusia tulkintoja menneisyydestä. Tutkin, millaisia olivat Ruotsiin tai Pohjanmaalle evakuoitujen lasten keskeiset kokemukset samoin kuin sitä, miten lapsuus kehysti näitä kokemuksia. Esitykseni perustuu haastatteluaineistoon, jonka keräsin lähes 70 vuotta Lapin sodan päättymisen jälkeen. Aineistoni sisältää myös kolme kirjallista muistelua.

Tunnistin aineistostani kolme lasten ja nuorten keskeistä kokemusta. Ensimmäinen koskee eläimiä. Lasten evakuointiin liittyi vahvasti suru kotiin jätetyistä tai lähdön takia lopetetuista eläimistä. Sekä lapset että eläimet olivat aikuisten maailman armoilla. Toisaalta eläimet tuottivat myös turvaa: nuorille lehmänajajille lehmät muodostivat tärkeän yhteyden kotiin ja perheeseen.

Toinen tunnistamani keskeinen kokemus oli pelko ja turvattomuus. Lapset altistuivat vaaroille ja väkivallalle. Pelkoja ja turvattomuutta lisäsivät lasten aiemmat kokemukset sota-ajan pommituksista ja niiden seurauksista. Yksi suurimmista lasten turvattomuuden syistä oli perheenjäsenien joutuminen eroon toisistaan. Perheenjäsenet saattoivat joutua erilleen jo lähdön yhteydessä, eksyä toisistaan, tai erota kun oli aika palata kotiin. Jotkut nimittäin jättivät lapsia evakkoajan isäntäperheisiin Ruotsiin paremman elintason vuoksi.

Kolmas tunnistamani avainkokemus on myönteisempi, sillä lapsille evakuointi oli myös suuri seikkailu. Vain osa lapsista oli päässyt matkustamaan aiemmin, eivätkä useimmat olleet koskaan olleet esimerkiksi olleet kuorma-autossa, junassa tai lautalla. Evakuointi oli jännittävä seikkailu ja mahdollisuus nähdä uusia asioita.

Lasten keskeiset kokemukset evakkoaikana olivat sekä kielteisiä että myönteisiä. Ne liittyivät pakolaisasemaan, seikkailun tunteeseen sekä kotiin ja perheeseen kohdistuviin uhkiin. Hyvistä kokemuksista tuli erityisen tärkeitä, koska Lappiin paluun jälkeen ei enää ollut aikaa leikille. Lapin jälleenrakentaminen vaati myös lasten panosta.

 

Tornion maihinnousun merkitys Suomen historiassa

 

Talvisodassa 1939-1940 Suomi taisteli yksin suurvalta Neuvostoliittoa vastaan. Kokonaisuudessaan talvisota koettiin suurvallan epäoikeudenmukaisena valloitusyrityksenä, joka jätti jälkeensä sankaritarinoiden lisäksi paljon katkeruutta. Kesällä 1941 Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon Saksan rinnalla. Suurvaltapolitiikan nopeista käännöksistä kertoo, että talvisodassa Saksa oli jättänyt Suomen Neuvostoliiton syötäväksi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti.

 

Toiveet Neuvostoliiton nopeasta kukistumisesta jäätyivät arojen kylmään talveen, ja suomalaisten hyökkäysvaihe muuttui pitkäksi asemasodaksi. Parissa vuodessa Saksan vahva sotakoneisto hajotti voimansa usealle rintamalle, mikä johti väistämättä kohti tuhoa. Viimeistään Saksan tappio Stalingradissa helmikuun alussa 1943 oli merkki siitä, että sotaa tuskin tultaisiin voittamaan Suomenkaan rintamalla.

 

Kesällä 1944 Suomen kohtalo oli veitsenterällä. Neuvostoliiton suurhyökkäys yritti murtaa puolustuksen kannaksella, mutta kuin ihmeen kaupalla suomalaiset saavuttivat torjuntavoitot Tali-Ihantalassa, Viipurinlahdella, Vuosalmessa ja Ilomantsissa. Voitoista huolimatta oli selvää, että Neuvostoliitto tulisi uusimaan jossain vaiheessa hyökkäyksensä.

 

Elokuun loppuun mennessä Saksa oli kärsinyt eri rintamilla huomattavia tappioita, ja kolmas valtakunta saattoi luhistua nopeastikin. Samalla hupeni hiekka Suomen tiimalasissa. Suomen oli päästävä rauhansopimukseen Neuvostoliiton kanssa, sillä Saksasta oli tullut riippakivi, josta tuli hankkiutua eroon mahdollisimman nopeasti. Ilman rauhansopimusta Suomi olisi voinut olla Saksan luhistuessa ainoa Euroopan maa, joka olisi käynyt sotaa liittoutuneita vastaan.

 

Kesän 1944 torjuntavoitot ovat Suomen sotahistorian legendaarisimpia lukuja ja niistä on kirjoitettu suuri määrä erilaisia teoksia. Sen sijaan suomalaisten viimeiseksi jääneet sotatoimet Lapin sodassa myöhemmin saman vuoden syksynä ovat jääneet huomattavasti vähemmälle huomiolle. Syynä on yksinkertaisesti, että Lapin sodalla ei ole samanlaista sankarihohdetta kuin esimerkiksi talvisodalla tai torjuntavoitoilla. Siinä missä Raatteen tiellä tai Tali-Ihantalassa taisteltiin kansallisesta olemassaolosta, oli Lapin sodan aloittanut Tornion maihinnousu Neuvostoliiton sanelema suurvaltapoliittinen pakko.

 

 

Outi Autti
FT, dosentti (kulttuurinen sosiologia) / PhD, Associate professor (Cultural sociology)
Autti on väitellyt ympäristösosiologian alalta ja on työskennellyt useissa monitieteisissä hankkeissa ja tutkimusryhmissä, joissa on tutkittu ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. Autti on kulttuurisen sosiologian dosentti Lapin yliopistossa. Hän on perehtynyt kulttuuriseen ympäristötutkimukseen, pohjoisten alueiden sosiaalihistoriaan sekä koulutuksen alueelliseen eriarvoisuuteen. Auttin tutkimuksissa tarkastellaan usein näihin aiheisiin liittyviä valta-asetelmia, eriarvoisuutta ja marginaalisia ryhmiä. Autti on Kulttuurintutkimus-lehden päätoimittaja ja Tampere University Pressin toimitusneuvoston jäsen.

Tutkimusaiheet: Lapin sota ja jälleenrakennus, Lapin sodan evakot, Yhteiskuntatieteellinen traumatutkimus, Ympäristötrauma, Ihmisen ja ympäristön suhde ja Ympäristömuutos ja koetut hyvinvointivaikutukset

 

Tutkimusprojektit / Research projects:

Muistin marginaalista: Sodan ja uudelleenrakentamisen merkitykset ja ylisukupolviset selviytymisen keinot Lapissa. Koneen säätiö 2022-2026. https://www.oulu.fi/fi/projektit/muistin-marginaalista-sodan-ja-uudelleenrakentamisen-merkitykset-ja-ylisukupolviset-selviytymisen

 

 

Mika Kulju on kirjoittanut pitkällä urallaan yli 20 tietokirjaa, joita on käännetty kuudelle eri kielelle. Hänen teoksensa Raatteen tien taistelusta ja Lapin sodasta ovat modernin suomalaisen sotakirjallisuuden klassikoita. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena.

 

Tappauksia VII on Ranuan kansalaisopiston järjestämä historiatapahtuma. Tappauksia on järjestetty kesästä 2018 lähtien. Tarkoituksena on tuoda esiin Ranuaan ja Pohjois-Suomeen liittyvää historian tutkimusta ja näihin liittyviä aiheita. Halutessasi voit esittää teematoivomuksia tapahtuman järjestäjälle.

Tapahtumasta lisätietoja:                                                                                       

Ville Impiö

ville.m.impio@gmail.com              puh: 040-5914517